Reviews by latentti

Ihan jees rokkimenoa

Avausraita on kyllä tämmösen överirockin helmiä, vaikea olla puntin vipattamatta ja hymyilemättä. Muutenkin levy on isoja tuotantoja ja kovaa kasariajoa koko matkan läpi. Häpeilemättä tykkään 4/5. Levynkannelle taas pakko antaa 6/5 parempaa ei ole

Herranjestas miten hyvin tämmönen belttaus ja sähköurut toimii, ainoa miinus on ehkä pieni itsensä toistaminen. 4/5.

Siis ihan hyvä levy, avausraidan synahommat ainakin hauskoja ja muutenkin kirpeää menoa mutta vähän mietin onko taas brittibias. 2.5/5 pyöristyy ylöspäin.

Vaikka onkin siisti levy ja fiilan erityisesti perkkoja ja rytmejä, en voi sanoa vieläkään että olisin päässy sisään Björkiin. Ehkä sit kokemuksen karttuessa menee mut toistaiseksi vielä \"ainoastaan\" 4/5.

Ah Birdland on kyllä aivan megakova, kiva kuulla vihdoin koko levy. Erinomaista "modernia" jazzia jossa jopa elektronisia saundeja. 4/5.

Nautinnollista ja hauskaa kitarointia, tuntuu että äijillä ollu kivaa levyä tehdessä. 4/5

Ihan coolit soundit mut en oo koskaan juurikaan välittänyt grimesta, aika tylsää musaa. 2/5.

Varsin hyvä. Tykkäsin kyllä Village Greenistä enemmän. 3/5.

Tää on varmaan grungen huippuhetki tai varmasti ainakin yksi niistä. Kovaa bläsäystä eikä yhtään huonoja biisejä. Yritän antaa oikeesti hyville levyille enemmän vitosia nii lähdetään tästä. 5/5

Luokassa miellyttävää surinaa. Ei mikään biisi taas lävistänyt erinomaisuuden kalvoa, mutta tykkään kyllä soundista. 3/5

Ihan kivaa psykedeliaa mutta ei ollut musta kovinkaan kiinnostava. 2/5.

Aluksi olin että onpa todella tylsä levy, ei yhtään jaksais. Harvinaisesti levyn loppupuoli oli kuitenkin parempi, erityisesti Season of Hollow Soul ja sitä seuraava Outside Myself. 3/5.

Kahden avausraidan lisäksi mikään ei kyllä herättänyt juurikaan tunteita. Ehkä ei vaan oo mun genre. 2/5

Oli yllättävän hyvä! Travelling Man varsinkin hyvä. Välillä vähän liikaa kantri-renkutusta, mutta kokonaisuudessaan positiivinen kokemus. Silti taitaa jäädä 3/5

Aluksi tästä pitää, mutta aika nopeasti alkaa vähän toistaa itseään. Ehkä jokin tässä Cashin äänessä kertoo siitä, että se tietää itse olevansa nero tekemässä Tärkeää Levyä ja tämä tunnelma tekee kaikesta vähän luotaantyöntävää. Levyn isoin hitti Hurt on oikeasti hyvä laulu (vaikka nykyään vähän meemettinen jo onkin), ja avausraidasta tykkäsin myös. 3/5.

Ajalta, jolloin brittirockissa paistoi aurinko. Kenties vähän itseään toistavaa, mutta sitten tulee Wicked Annabella tuulettamaan menoa. sanotaan 3.5/5, pyöristyy ylöspäin.

On kyllä kiimaisia äijiä :D Tykkäsin tästä enemmän kuin Blood Sugar Sex Magicista, mutta ehkä jätän silti 3/5. Letkeetä ja onneks muitakin ok biisejä ku loppuun saakka kulutettu nimikko, jota en oo jaksanu moneen vuoteen.

On myönnettävä, että (kenties häpeäkseni) en oo ikinä jotenkin 100% tajunnu Radioheadia. Musta ne on aina olleet hyviä, mutta tuntuu että jotenkin pitäisi arvostaa mestariteoksina. Kiinnostava se on silti, 4/5. Muistaakseni tykkäsin Kid A:sta enemmän, katotaan mitä mieltä oon kun se tulee (kai sen on pakko olla listalla?).

Hmm, hankala antaa arvosanaa. Toisaalta on ihan äärimmäinen levy kovasta menosta ja siistit beatit, toisinaan melkein parodian puolelle lipsuvaa tilitystä, varsinkin naisista. Levy 100% ansaitsee paikkansa listalla, mut ei ehkä mulle tee ihan kauheesti. 3/5.